Hankkeen jäsenet

Viola Parente-Čapková

Viola Parente-Čapková (Prof., hankkeen vastuullinen johtaja) jatkaa ja syventää metodologisesti aiemman tutkimuksensa intersektionaalista näkökulmaa affektiteorioita hyödyntäen. Tutkimuksen aiheena on se, miten erilaisia (ryhmä)identiteettejä ja yhteiskunnallisia toiseuksia käsitellään suomenkielisessä nykykirjallisuudessa. Aineistona ovat valtaväestöön kuuluvien kirjailijoiden teoksia (K. Hotakainen, A. Snellman, J. Sinisalo), “kotimaisten toisten” tekstejä (esim. K. Lumberg) sekä täysin tai osittain ulkomaalaistaustaisten kirjailijoiden teoksia (A. Salmela, P. Statovci, S. Oksanen). Parente-Čapková on Suomen kirjallisuuden asiantuntija, joka on julkaissut tutkimusta Suomen kirjallisuudesta 1800-luvulta nykypäivään. Hän on opettanut suomen kieltä ja Suomen kirjallisuutta 1990-luvulla Kaarlen yliopistossa, jossa hän opiskeli myös modernia filologiaa. Suomen kielen hän on oppinut aikuisiällä. Parente-Čapkoválla on laaja kokemus Suomen kirjallisuuden opettamisesta sekä ei-suomenkielisille että suomenkielisille opiskelijoille eri maissa. Hän on myös kääntänyt suomenkielistä proosaa ja runoutta (Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto yhdessä Antonio Parenten kanssa).

viocap@utu.fi

https://research.utu.fi/converis/portal/Person/792055?auxfun=&lang=en_GB

Hanna Jokela

Hanna Jokelan (FT) keskeinen rooli on toimia yhdyshenkilönä hankeryhmän tutkijoiden ja opettajien ja kohderyhmän eli suomenoppijoiden välillä. Jokela on Suomen kielen ja kulttuurinopetuksesta vastaava suomen kielen yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hän on opettanut suomea toisena ja vieraana kielenä sekä Suomessa että ulkomailla ja hän on toiminut Koneen Säätiön rahoittaman, Turun yliopistossa toimineen Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille -hankkeenjohtajana (1.11.2016–28.2.2018). Tällä hetkellä Jokela on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman KOROKE-hankkeen vastuullinen johtaja. KOROKE on Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisenkielentutkimuksen oppiaineen ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Brahean yhteinen hanke ja se tarjoaa yksilöllistä kielitukea suomen kielessä, ura- ja koulutusohjausta sekä akateemista suomen kielen taitoa kehittäviä kursseja korkeakoulutetuille maahan muuttaneille.

hakajo@utu.fi

https://research.utu.fi/converis/portal/Person/668459?auxfun=&lang=en_GB

Riitta Jytilä

Riitta Jytilä (FT) jatkaa hankkeessa väitöksen jälkeistä tutkimustaan ylirajaisista muistikulttuureista 2000-luvun kotimaisessa traumafiktiossa (P. Statovci, S. Oksanen, K. Kettu, E. Hirvonen, E. Itäranta). Keskeinen osa tutkimusta on pohtia, miten erilaiset traumakulttuurit voivat saada aikaan kansallisen ohella myös muunlaisia, uudenlaisia kuviteltuja yhteisöjä sekä johtaa rajanvetoihin ja rajojen purkautumiseen ”meidän” ja ”muiden” välillä. Jytilä on suomalaisen nykykirjallisuuden asiantuntija, joka toimii tutkijana Turun yliopistossa. Hänellä on useiden vuosien kokemus nykykirjallisuuden opettamisesta eri tasoisille ja eri kielisille opiskelijoille. Jytilä on toiminut opetusvierailijana ulkomaisissa yliopistoissa sekä toteuttanut Parente-Čapkován kanssa nykykirjallisuuden kesäkurssit ulkomaalaisille opiskelijoille (2016 ja 2017). Jytilä on kiinnostunut pedagogiikasta, tieteenalarajat ylittävistä tutkimuskysymyksistä sekä tieteellisen tiedon yhteiskunnallisesta saavutettavuudesta.

riijyt@utu.fi

https://research.utu.fi/converis/portal/Person/953758?auxfun=&lang=en_GB

Niina Kekki

Niina Kekki (FM, tohtorikoulutettava) jatkaa hankkeessa väitöstutkimustaan edistyneiden suomenoppijoiden kielenoppimisprosessista ja kielenpiirteistä. Hänen tutkimuskohteenaan on erityisesti suomen kielen synonyymisten adjektiivien käyttö ja oppiminen, joita tarkastellaan hankkeessa suhteessa kaunokirjallisuuden lukemiseen. Kekki on taustaltaan suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja on opettanut suomea aikuisille maahan muuttaneille useissa eri oppilaitoksissa. Hän on toiminut lisäksi Koneen Säätiön rahoittaman Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille -hankkeen projektitutkijana sekä kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen yliopisto-opettajana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

njkekk@utu.fi

https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-kekki

Lenka Fárová

Lenka Fárován (Ph.D.) kontribuutio hankkeessa on osallistua oppikirjan tekemiseen. Fárová on opiskellut suomalaista ja englantilaista filologiaa. Hänen diplomityönsä aiheena oli Suomen kirjallisuuden vastaanotto Tšekissä, ja kielitieteellisessä väitöskirjassaan hän käsitteli suomen kielen verbien valenssia. Vuodesta 2000 hän on opettanut Prahan yliopistossa suomen kielen kursseja käyttäen filologisia menetelmiä ja kaunokirjallisia tekstejä sekä luonut kursseja varten opetusmateriaaleja. Vannoutuneena filologina hän yhdistää tutkimuksessaan kielitiedettä, kirjallisuudentutkimusta ja käännöstiedettä käyttäen useimmiten korpusanalyyttisia menetelmiä. Opiskelijoidensa kanssa hän on kerännyt aineistoa kansainväliseen oppijasuomen ICLFI-korpukseen sekä ollut vastuussa Tšekin kansallisen korpuksen suomenkielisen alakorpuksen laatimisesta. Fárová on toimittanut kollegojensa kanssa neljä opiskelijoiden käännösantologiaa. Hän on myös kääntänyt suomalaista proosaa, lastenkirjoja ja runoutta sekä toiminut aloittelevien kääntäjien mentorina.

Lenka.Farova@ff.cuni.cz

https://fin.ff.cuni.cz/cs/ustavkatedra/lenka-farova/

Alexandra Salmela

Alexandra Salmela (MA, fil. lis.) vetää hankkeessa kirjoittajatyöpajoja, joiden tarpeita varten hän itsekin luo lyhyitä kaunokirjallisia tekstejä. Hän myös toimittaa osallistujien kirjoittamista teksteistä erilaisiin kieliopillisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin pureutuvan antologian sekä implementoi työpajan synnyttämää inspiraatiota ja materiaalia omaan taiteelliseen työskentelyynsä (mm. suunniteltu lastenromaani Muhalaajan mammutti). Salmela valmistui teatteridramaturgiksi Bratislavan Teatterikorkeakoulusta sekä suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi Prahan Kaarlen yliopistosta (moderni filologia). Salmela tuo uusia näkökulmia sekä hankkeen metodologisiin kysymyksiin että käytännön työskentelyyn. Hän on tunnustettu kirjailija (mm. Helsingin Sanomien palkinto v. 2010) ja ei-syntyperäinen suomen kielen puhuja, joka kirjoittaa suomeksi.

sasasalmela@gmail.com

http://www.helsinkiagency.fi/alexandra-salmela/

Kuva: Milka Alanen

 

Alexandra Salmelalta on ilmestynyt kirja 56, oletan

Alexandra on osallistunut ohjelmaan “Maahanmuuttajanaiset kirjailijoina Suomessa” Turun kirjamessuilla 1. 10. 2021.

 

Alexandra Salmelalta on ilmestynyt uusi kirja: Puu